Toimitilakiinteistössä turvallisuus on pääosin toistuvaa työtä.
Esimerkiksi sammuttimet ja paloilmoitinjärjestelmä tarkastetaan määrävälein, poistumisreitit pidetään vapaina ja piha hiekoitetaan.
Kiinteistön omistaja vastaa kiinteistön turvallisuudesta. Käytännössä työtä tekevät usein ulkopuoliset palveluntarjoajat.
Monella kiinteistöllä on lisäksi kiinteistömanageri, joka valvoo palveluntarjoajia ja huolehtii siitä, että työt on tilattu ja ne tehdään sovitusti.
Mistä kiinteistön turvallisuus koostuu
Toimitilakiinteistön turvallisuus koostuu muun muassa näistä asioista:
- Paloturvallisuus – Sammuttimet, paloilmoitin ja palo-ovet.
- Poistumisreitit – Reittien pitäminen vapaina ja ovien toiminta.
- Määräaikaistarkastukset – Laitteiden lakisääteiset tarkastusvälit.
- Pelastussuunnitelma – Ohjeet, vastuut ja harjoitukset.
- Kulkureitit ja talvikunnossapito – Piha, valaistus, liukkaudentorjunta ja kattolumet.
- Kulunvalvonta – Avainhallinta, kulkuoikeudet ja vartiointi.
Paloturvallisuus
Kiinteistössä on oltava tiloihin sopiva alkusammutuskalusto. Tavallisimmat laitteet ovat käsisammuttimet, pikapalopostit ja automaattinen paloilmoitinjärjestelmä.
Paloilmoitin vaatii eniten huomiota. Sen toimivuus kokeillaan kuukausittain, ja laitteelle on nimettävä koulutettu hoitaja.
Palo-ovet hidastavat tulen ja savun leviämistä rakennuksen osasta toiseen. Ne toimivat vain kiinni ollessaan, joten palo-ovea ei saa kiilata auki. Jos ovi halutaan pitää auki, siihen asennetaan aukipitolaite, joka sulkee oven palohälytyksen sattuessa.
Poistumisreitit
Poistumisreitit tulee pitää kulkukelpoisina ja näkyvästi merkittyinä. Reiteillä ei saa säilyttää tavaraa edes väliaikaisesti, ja poistumisovet on voitava avata sisäpuolelta ilman avainta.
Määräaikaistarkastukset
Turvallisuuslaitteilla on omat tarkastusvälinsä.
| Kohde | Väli |
|---|---|
| Paloilmoittimen toimivuuden kokeilu | 1 kuukausi |
| Käsisammuttimet kylmissä, kosteissa tai tärisevissä tiloissa | 1 vuosi |
| Pikapalopostien tarkastus | 1 vuosi |
| Käsisammuttimet kuivissa ja lämpimissä sisätiloissa | 2 vuotta |
| Hissit ja nosto-ovet | 2 vuotta |
| Paloilmoittimen määräaikaistarkastus | 3 vuotta |
| Pikapalopostien koeponnistus | 5 vuotta |
| Väestönsuojan laitteiden tarkastus ja huolto | 10 vuotta |
Pelastussuunnitelma
Pelastussuunnitelma kokoaa yhteen kiinteistön turvallisuusjärjestelyt. Siihen kirjataan riskien arviointi, laitteiden huoltovastuut ja ohjeet onnettomuustilanteita varten.
Toimitilakiinteistöistä pelastussuunnitelma vaaditaan esimerkiksi näiltä kohteilta:
- yli 400 neliömetrin myymälät ja kauppakeskukset
- yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennukset
- yli 50 asiakaspaikan ravintolat
- työpaikkatilat, joissa on yleensä vähintään 50 ihmistä paikalla
Suunnitelman laatimisesta vastaa kiinteistön puoli, ja kun rakennuksessa on useita vuokralaisia, se tehdään yhteistyössä heidän kanssaan. Jos vuokralaisen oma toiminta edellyttää pelastussuunnitelmaa, hän laatii sellaisen rakennuksen suunnitelman rinnalle. Samalla varmistetaan, etteivät suunnitelmat ole keskenään ristiriidassa.
Suunnitelmaan kirjataan, kuinka usein se tarkistetaan ja kenen vastuulla tarkistaminen on. Tarkistus tehdään vähintään kerran vuodessa. Valmis suunnitelma saatetaan kaikkien rakennuksessa toimivien tietoon.
Poistumisharjoituksella testataan toimivatko ohjeet käytännössä.
Kulkureitit ja talvikunnossapito
Suomen sääolosuhteet saavat aikaan sen, että kulkureiteillä sattuu vahinkoja.
Kiinteistönomistajan yleisin vastuuvahinko on liukastuminen, ja toiseksi yleisin on katolta pudonnut lumi tai jää.
Talvella kulkureittien turvallisuus tarkoittaa liukkaudentorjuntaa, kattolumien seurantaa ja jääpuikkojen poistamista.
Kulunvalvonta
Kiinteistössä voi olla esimerkiksi kulunvalvontajärjestelmä, murtohälytysjärjestelmä, kameravalvonta tai jopa vartiointipalvelu.
Turvallisuuskävelyssä voidaan havainnoida kulunvalvontaan liittyviä puutteita. Esimerkiksi miten henkilöstö noudattaa kulkukorttien käyttöä koskevaa käytäntöä, miten ulkopuolisiin vieraisiin suhtaudutaan ja lukittuvatko ovet.
Turvallisuuskävely
Turvallisuuskävely on käytännönläheinen kierros työpaikalla. Sen tavoitteena on tunnistaa riskejä, parantaa työturvallisuutta ja lisätä yhteistä turvallisuustietoisuutta yhdessä henkilöstön tai asukkaiden kanssa.
Turvallisuuskävelyllä kiinteistö kierretään läpi yhdessä tiloissa työskentelevien ihmisten kanssa. Kierros kestää tavallisesti tunnista kahteen.
Kävelyllä käydään läpi muun muassa poistumisreitit, opasteet, alkusammutuskalusto ja kokoontumispaikka.
Kävely nostaa esiin ne asiat, joiden ohi tiloissa kuljetaan päivittäin ilman, että kukaan ilmoittaa niistä.
Miten mitata turvallisuutta?
Turvallisuustyöstä jää jälki. Pelastussuunnitelmasta näkee, milloin se on tarkistettu ja kuka mistäkin vastaa. Tarkastuspöytäkirjoista näkee, mitä on tarkastettu ja milloin.
Omistaja voi selvittää kiinteistönsä turvallisuustilanteen kolmella kysymyksellä:
- Milloin pelastussuunnitelma on viimeksi päivitetty?
- Mistä tarkastuspöytäkirjat löytyvät?
- Mitä tapahtui viimeisimmälle puutteelle, jonka joku kiinteistössä ilmoitti?
Turvallisuus kiinteistömanagerin avulla
Turvallisuus edellyttää jatkuvaa seurantaa. Tarkastukset erääntyvät eri aikoina, huoltosopimukset kattavat eri asioita ja puutteita tulee esiin pitkin vuotta.
Kiinteistön turvallisuus heikkenee pienin huomaamattomin asioin tavallisessa arjessa. Suljetuksi tarkoitetusta palo-ovesta on kätevä oikaista ja pian ovi onkin vakituisessa käytössä, tai käytävälle kertyy väärään paikkaan pahvilaatikoita. Tällaisiin asioihin tilojen käyttäjä helposti turtuu.
Kiinteistömanageri huolehtii kiinteistön päivittäisestä turvallisuudesta. Manageri huomaa, kun pahvilaatikoita alkaa kertyä huonoon paikkaan ja tekee säännölliset turvallisuuskävelyt. Hän myös tuntee kiinteistön sopimukset ja palveluntarjoajat, tietää mitä on tilattu ja milloin, ja huomaa jos asiat jäävät tekemättä.
Kiinteistömanageri vastaa siitä, että kiinteistö on turvallinen niin käyttäjille, vierailijoille kuin kiinteistössä työskenteleville. Turvallisuus ei rajoitu pelkästään lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen, vaan se on jatkuvaa ennakointia, riskien tunnistamista ja turvallisuuden kehittämistä. Turvallisuuskävelyt, säännölliset tarkastukset, havaittujen puutteiden korjaaminen sekä yhteistyö kiinteistön käyttäjien ja palveluntuottajien kanssa muodostavat perustan turvalliselle toimintaympäristölle.
