Oletko kuullut rikotun ikkunan teoriasta?
Se lähti liikkeelle kokeesta, jossa tutkija jätti kaksi samanlaista autoa kadulle. Toisen huonomaineiseen kaupunginosaan, toisen rauhalliseen lähiöön. Molemmista otettiin rekisterikilvet pois ja konepelti jätettiin auki.
Huonossa kaupunginosassa auton kimppuun käytiin kymmenessä minuutissa. Vuorokaudessa siitä oli viety kaikki irtoava, ja parin päivän kuluttua loput oli hakattu rikki.
Rauhallisessa lähiössä autoa ei koskenut kukaan. Se seisoi kadulla viikon täysin ehjänä.
Sitten tutkija meni itse paikalle ja hakkasi autoa lekalla. Yllättäen ohikulkijat liittyivät mukaan, ja muutamassa tunnissa auto oli tuhottu.
Tutkija osoitti esimerkillään, että autosta ei välitetä, jolloin muutkaan eivät välittäneet siitä.
Tutkimus laajeni myöhemmin kuvaamaan rikotun ikkunan teoriaa, jossa hoitamattomuus on signaali. Laiminlyönti saa ihmiset suhtautumaan kohteeseen vähäpätöisemmin.
Kiinteistön arkiset ongelmat käytännössä
Siirrytään suomalaiseen kiinteistömaailmaan.
Tarinamme päähenkilö Jussi ostaa toimitilakiinteistöjä Suomesta. Oli tullut taas aika ostaa uusi kohde. Muista Jussin kiinteistöistä poiketen tämä kohde oli toisella puolella maata, mutta hinta oli ollut hyvä. Etäisyys tarkoitti kuitenkin sitä, että Jussi ei käynyt kiinteistöllään. Päivittäiset asiat kiireinen Jussi hoiti sähköpostilla.
Jussi sai ensimmäisen viestin vuokralaiselta helmikuussa. Rappukäytävän välioven sulkija oli hajonnut, ja ovi jäi auki jos sitä ei vetänyt perässään kiinni.
Kesälomille lähtiessään sama vuokralainen kirjoitti uudestaan. Ovi oli edelleen rikki, miesten vessan hana vuoti ja parkkipaikan valo oli ollut pimeänä koko kevään.
Syksyyn mennessä vuokralaiset olivat lakanneet ilmoittamasta vioista.
Kun rappukäytävän seinään ilmestyi tussitöherrys, sitä ei pesty pois. Siivousfirma alkoi käydä kolmen viikon välein sovitun viikoittaisen käynnin sijaan. Huoltoyhtiö teki huollot eri tavalla, kuin sopimuksessa oli sovittu.
Talossa alettiin toimia samalla tavalla kuin omistaja.
Kaksi vuotta myöhemmin yksi vuokralainen muutti pois ja tila jäi tyhjäksi. Tyhjillään olevassa tilassa ei käynyt kukaan. Tilan patterit olivat pitkään olleet huonossa kunnossa, mutta vuokralainen ei ollut ilmoittanut niistä, eikä ilmoittanut lähtiessäänkään.
Sinä talvena tyhjän tilan patteriventtiili petti. Vettä valui lattialle useita viikkoja. Vesi ehti valua rakenteisiin ja alempaan kerrokseen.
Vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahingon, ei sellaista joka on syntynyt vähitellen ja laiminlyödyn ylläpidon seurauksena. Jussi taisteli vakuutusyhtiön kanssa, mutta osa vahingosta jäi korvaamatta. Korjaukseen meni kolme kuukautta ja Jussin henkilökohtaiset säästöt.
Alakerran vuokralainen oli poissa tiloistaan koko korjauksen ajan. Korjausten jälkeen vuokralainen ei palannut.
Lopulta muutkin vuokralaiset lähtivät.
Vuokratulot loppuivat. Pankki arvioi toimitilan arvon sen tuottaman vuokran mukaan, joten kiinteistö ei enää kelvannut pankille vakuudeksi ja Jussi joutui myymään murto-osalla ostohinnasta.
Pienet asiat kiinteistössä johtivat lopulta Jussin velkavankeuteen.
Kiinteistömanageri huolehtii pienistäkin asioista
Tarina saattaa olla dramatisoitu, mutta se on hyvä esimerkki, miten kiinteistön pienistä asioista kannattaa pitää huolta. Kiinteistön omistajan voi olla vaikea huolehtia kaikesta, jolloin kuvaan sopii kiinteistömanageri. Manageri huolehtii kaikesta aina sopimuksista kiinteistön pieniin asioihin, jotka arjessa helposti jäävät huomiotta.
Varmista, että sinulle ei käy kuten tarinamme päähenkilölle ja varaa tutustumistapaaminen kiinteistömanagerin kanssa.
